Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Keitä keitä kahvinkeitin

SekalaisetPosted by Rytmirouva Wed, February 21, 2018 21:36:28
Kahvinkeitin meni rikki. Edes Insinööri ei suostunut koskemaan keittimeen sähköiskun pelossa, normaalisti pieni vaaran tunne saa siipan vain innostumaan, joten päättelin keittimen olevan todella huonossa jamassa. Joku fiksumpi olisi ehkä tarkistanut, oliko melko tuoreella kahvinkeittimien aateliin kuuluvalla Moccamasterilla yhä takuu voimassa, mutta minä toiminnan tyttönä heitin keittimen roskikseen ja mietiskelin asiaa jäteauton perävalojen loisteessa.


Seuraavaksi teinkin vähän suuremman virheen: päästin Insinöörin kauppaan ostamaan uutta kahvinkeitintä, yksin, ilman esiliinaa. Välittömästi siipan kotiuduttua kauppareissulta, tajusin kömmähdykseni. Valtava pahvilaatikko kainalossa ja autuaan onnellinen ilme kasvoilla kertoivat jostain ihan muusta kuin perusmoccamasterista. Täydellisen kahvin metsästys oli taas saanut uusia ulottuvuuksia ja ihmeellinen lasipallohökötys sai Insinöörin tärisemään innosta. Olemme siipan kanssa pitäneet yhtä 23 vuotta, enkä muista hänen kertaakaan lukeneen minkään laitteen (ja herra paratkoon niitä laitteita on tullut ja mennyt PALJON) käyttöohjeita, tämä kerta ei ollut poikkeus. En sitten tiedä, olisiko käyttöohjeiden lukeminen auttanut hieman nopeammin ymmärtämään, että kahvinporojen ei kuulu pyöriskellä juotavan kahvin seassa, mutta makunautinto parani huomattavasti kun viimein suodatin oli oikein paikallaan ja porot eri paikassa kuin kahvi.

Ensimmäisen kahvinkeitto-operaation jälkeen kysyin, "kuinka monta päivää pitää odottaa, että voin mennä ostamaan tavallisen kahvinkeittimen?". Olen sinnitellyt kohta viikon ja suurin syy sinnittelyn onnistumiseen on ollut se, että siippa on keittänyt kahvit valmiiksi minulle termariin. Tänään jouduin itse värkkäämään aamukahvini ja kyllä jännitti! Osasin kuitenkin ja lopputuloskin oli ihan juomakelpoista.

Suurimmaksi ongelmaksi tässä varmasti muodostuu masiinan puhtaanapito. Normaalisti siinä vaiheessa kun kannu alkaa rusehtaa, olen nakannut sen tiskikoneeseen ja voila, kannu on kuin uusi. Tässä härpättimessä ei ole ainuttakaan osaa, minkä voisi työntää pesukoneeseen ja voitte olla varmoja, että minä kodinhengetär olen menestyksekkäästi tappanut pesukoneessa kaikki kipot ja kupit, joita pitäisi käsin tiskata. Jännityksellä odotan, irtoaako pinttynyt ruskea mönjä lasipallon pinnasta lepeinä vai tarttuuko joku tiskiharjaan sitä ennen.

Sitä en vaan käsitä, että miten sama kaava toistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä ei nimittäin todellakaan ollut ensimmäinen kerta kun Insinööri onnistuu yllättämään minut hankinnoillaan, yksinkertaisinta olisi lähteä mukaan kauppaan hieman katsomaan perään. Mutta kuten olen jo aiemmin todennut, olen melko varma, että huono muisti on onnellisen elämän salaisuus. Voidaan siis todeta, että myös puolison huono muisti on onnellisen elämän salaisuus, ainakin jos olet insinööri.







  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post106