Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Tämä päivä oli huono päivä

SekalaisetPosted by Rytmirouva Thu, April 12, 2018 08:36:15
Tiedättehän ne päivät kun kaikki menee pieleen? Murphyn laki vai mikä se oli? En edes uskalla kuvitella mitä tuleva perjantai ja 13.pv tuo tullessaan kun jo maanantai oli verraton. Käytän mielelläni termiä anti-flow, pieneen ylämäkeen kompurointia koko ajan, ei mitään suurta ja vaarallista vaan pientä ja ärsyttävää.


Aamulla kömmittyäni puoliunessa keittiöön kahvin keittoon, lemahti jo ovella vastaan se kaikkein miellyttävin ja raikkain tuoksu jonka tiedän: kissan pissa. Astmaatikolla on joko ikänsä puolesta tai kenties kortisonin sivuvaikutuksena jonkinasteisia pidätysongelmia rakkonsa kanssa. Normaalisti kisu tomerasti herättää koko talon aamuyöllä ja kertoo halustaan päästä pihalle, mutta nyt joku neropatti oli teljennyt kissan oven taakse keittiöön. Kissa reppana oli lorotellut väkevät tuotoksensa lattialle ja lammikko oli mukavasti levinnyt listan alle ja osittain imeytynyt tiukasti puulattiaan. Kontatessani lattian pesussa aamutuimaan, ajattelin, että tästä ei voi päivä muuttua kuin paremmaksi. Vähänpä tiesin.

Aamun rimpuilut navetalla voin jättää luetteloimatta, mutta vastoinkäymisiä oli. Osa oli perushuttua, osa ei, mutta vieläkään en ymmärtänyt, että jokin suurempi voima yritti kertoa minulle, että minun olisi vain pitänyt jäädä sänkyyn peiton alle koko päiväksi. Koiranpennun levitettyä vessan roskiksen ympäri taloa ja pytyn mentyä tukkoon, aloin aavistelemaan pahinta.

Tallityöt sujuivat iloisesti kottikärryjä kuravellissä työntäen mutta kurassa puurtaminen ei saanut minua lannistumaan, kevätauringon paiste antoi energiaa ja päätin yllättää Rakkaimman Lapsen täyttämällä kaikki mahdolliset vesiastiat ulkona sekä sisällä. Normaalisti tietenkin lapsi kantaa vedet, nuori ja vahva kun on. Onnekseni hyödynsin ämpäreiden täyttymisajan tallin läheisyydessä puuhasteluun, enkä esim. lähtenyt kauppaan. Jälkikäteen tietenkin osaan kertoa, että minun olisi pitänyt pysyä ämpärin vieressä ja tuijottaa herkeämättä veden valumista, jotta olisin ymmärtänyt kääntää hanan kiinni astian täytyttyä. Tallin lattialle mahtuu yllättävän paljon vettä ja sitä on yllättävän hankala saada sieltä pois.

Jo aiemmin mainittu ihana kevätaurinko paistoi niin lämpimästi, että päätin avata ulkoseinät navetalta auki lehmien iloksi. Seinät ovat kuin rullaverhot, nappia painamalla auki tai kiinni. Muuten hyvä idea, mutta tökättyäni napin pohjaan pimeni koko navetta. Verhot yhä kiinni, valot pois ja lypsyrobotit seis. Sähkövikojen paikallistaminen ei ole vahvuuteni ja puhelu Insinöörille oli tarpeen, sulakkeen vaihto ja kaikenlaisten releiden naksuttelu sujui yllättävän hyvässä hengessä ja sainkin kehuja rauhallisuudesta ja maltista. No kyllä kai kun kerrankin Insinööri ei ollut ärsyttävä, normaalisti vastaavissa tilanteissa kiihdyn nollasta sataan kolmessa sekunnissa, ja tietenkin syynä vain huonot ohjeet!

Päivä viimeisteltiin pulahduksella pihan ankkalammikkoon, portaisiin kompastumisella ja kadonneella koiralla. Kärsityt vahingot olivat pelkästään henkisiä ja selvisin ehjin nahoin sängyn turvaan illalla. Malttamattomana odotan tulevaa perjantaita.





  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post122