Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Kis kis kippurahäntä

Kissat ja KoiratPosted by Rytmirouva Thu, September 21, 2017 20:32:59

Piti viedä kissa eläinlääkäriin. Normaalisti meidän multiosaaja lehmälekuri hoitaa kaikki huushollin nelijalkaiset, mutta nyt oli näköpiirissä tutkimuksia, joista ei stetarilla ja ällillä selvitä.

Ensimmäiset selätettävät ongelmat olivat, että mistä löydän koko perhanan katin ja että millä kuljetan sen vastaanotolle. Hylättyäni tavallisen pahvilaatikon ja kylmälaukun, muistin että ullakolta löytynee koiran kuljetukseen tarkoitettu kankainen häkki. Koira tietenkin oli raadellut häkin hyvin ilmavaksi, mutta mitäpä ei kätevä emäntä jesarilla korjaisi. Kissakin löytyi ajoissa, joten matkaan siis.

Silloin kun minä olin pikkulikka, ei tullut kuuloonkaan viedä koiria, eikä varsinkaan kissoja eläinlääkäriin. Mikäli vaivoja ilmeni, suunta oli hyvin äkkiä saunan taakse. Samoin shebat ja latzikatzit olivat tuntematon käsite, meillä syötiin perunaa! Jos ei perunat ja nakkikastike kelvannut, niin sitten sai elää hiirillä ja pyhällä hengellä. Muistan ensimmäisen purkin ihan kissoille tarkoitettua sapuskaa (tölkki tietenkin kuljetettiin taloon salaa vanhemmalta sukupolvelta). Feline niminen mönjä haisi niin kuvottavalle, että jäimme samantien satimeen gourmet tarjoilusta. Sittemmin tavat ovat toki päivittyneet ajan hermolle sopiviksi ja kisut ja koirulit roudataan lääkäriin tilanteen niin vaatiessa. Sen verran vanhaa verta kuitenkin virtaa suonissani, että se halvin raksupussi mikä sattuu käteen tarttumaan kaupan hyllystä, on kelvattava. Muussa tapauksessa sovelletaan hiiriä ja pyhää henkeä linjaa.

Selvisimme siis lääkäriin leikatulla ja liimatulla kuljetushäkillä. Ilman suurempaa häpeän tunnetta kuljetuskaluston tai kissan käytöksen puolesta selvisimme reissusta, diagnoosina astma. Röntgenkuvaus keuhkoista onnistui näppärämmin kuin rauhoitusaineen pisto hanuriin. Lääkitys vaihtoehdot olivat pillerit tai inhaloitava lääke…. tässä vaiheessa sisäinen huutonauruni meinasi päästä purskahtamaan ilmoille, mutta hillitsin itseni. Joten minulla on nyt kissa, jolle saan tunkea kurkusta alas pillereitä aamuin illoin koko kissan loppuelämän ajan, voi olla että vielä kadun etten valinnut inhalaattoria.

No niin, minäpä lopetan nyt tähän ja lähden etsimään kaikkein paksuimmat rukkaset mitä talosta löytyy. Sen jälkeen lähden lähimetsään etsimään sitä astmaista kissaa lääkkeiden antoa varten.



  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post13