Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Vaarallista elämää

UrheiluPosted by Rytmirouva Wed, May 09, 2018 23:19:18
Eipä ehtinyt pitkään olemaan juoksumatto levossa kun lenkkeily sai taas jännittäviä piirteitä. Kauniit ja lämpimät kevätpäivät ovat olleet oivallisia ulkona hölkkäilyyn ja jopa kävelyyn. Kyllä, luit oikein! Rytmirouva on tavoistaan poiketen malttanut muuttaa askellajin pykälää hitaammaksi ja harrastanut myös pitkiä kävelylenkkejä. Yllättävän mukavaa ja tehokkaampaa kuin muistinkaan.


Nyt kauniiden kevätpäivien fiilistely ja lenkkeily muuttuivat kertarysäyksellä extreme-urheiluksi ja sykettä nostattavaksi jännitysnäytelmäksi. En ole naapurustossamme ainoa, joka on hurahtanut hevosiin ja kavioeläimiä löytyy ihan lähimaastosta useita. Ilmeisesti myös lähistöllä liikkunut nallukka oli huomannut valmiin kattauksen ja päätti ottaa hyödyn irti, napakat kynnenjäljet naapurin hepan ahterissa kertoivat karua kieltään ja karhun halaus oli saanut veren tirskahtamaan konin kupeista. Nallen epäonneksi saaliin valinta kohdistui väärään hevoseen ja oma kansallisaarteemme, suomenhevonen, näytti kaapin paikan ja antoi kontiolle kyytiä. Jos valinta olisi kohdistunut viereiseen lajitoveriin, nallukka olisi todennäköisesti saanut aikaan pillastuneen hevoslauman ja vaaran tunteen, nyt tuli vaan turpaan ja paha mieli. Arvailujen varaan jää, kiehuuko kontio raivosta ja odottaa uutta tilaisuutta vai pelästyikö selkäsaunaa ja luikki pakoon niin kauas kuin pippuri kasvaa.

Asiantuntijoiden mukaan nalle etsii nyt isoa saalista. Paluu metsään todennäköisesti hoitaa homman ja joku lihaisa riistaeläin joutuu parempiin suihin, mutta jos näin ei käy, on ihan mahdollista, että kontio palaa hevospatojen ääreen. Miten se voisi vastustaa valmiiksi tarhattuja, hyvin hoidettuja pyöreäpakaraisia lihakimpaleita? Sitä vaan mietin, että mitä jos karhu matkalla päivällisen luo törmää herkulliseen lenkkeilijään? Luulisin, että hikinen hassusti pukeutunut lenkkeilijä, jolla on pelottavan värinen tukka, ei nouse samalle levelille hevospaistin kanssa ja saanee olla rauhassa. Tämän teorian varaan laskin tänään ja suuntasin uhmakkaasti kontion jälkien perässä omille lenkkipoluilleni. Salaa olin kuitenkin helpottunut seurasta, jonka sain puhelimen välityksellä ja olen aika varma, että jos muut seikat ulkomuodossani eivät vielä saaneet nallea luikkimaan karkuun, niin yksinään höpötys ja kikattelu varmasti saivat vaakakupin kallistumaan hevosiin.

Ulkolenkkeilykausi on nyt kuitenkin korkattu käyntiin ja näyttää siltä, että tylsää ei tule. Oma rakas eläinlääkärimme on varsinainen eräekspertti ja hänen neuvonsa mieltäni askarruttavaan karhu-ongelmaan oli seuraava: ”onhan sulla se juoksumatto”. Onhan se, mutta se nyt ei vaan ole, varsinkaan näillä keleillä, vaihtoehto. Olen päättänyt elää vaarallisesti ja mahtua aina vaan samoille poluille kontion kanssa. Vaikka aika herkku olenkin, luotan siihen että kontio ei ymmärrä hyvän päälle ja tyytyy sitkeämpään lihaan.



  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post131