Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Täytyy jaksaa

UrheiluPosted by Rytmirouva Tue, September 26, 2017 20:42:48

Kävin spinning-tunnilla. Tai siis kolme varttiahan se kesti, mutta täältä keskimaasta kun lähtee valmisteluineen liikkeelle, niin käytännössä puolen päivän rypistys.

Tiedättekö mitä tapahtuu kun ihminen on ollut navetassa töissä ja alkaa sen jälkeen hikoilemaan? Tapahtuu haju. Itse asiassa haju tapahtuu kyllä ilman hikoiluakin, mutta vaikutus on viisinkertainen pikku urheilusuorituksen jälkeen. Eli käytännössä kaikki alkaa siitä, että joudun käymään suihkussa ENNEN spinningtuntia. Aamunavetalle olen tietenkin ensin käärinyt itseni johonkin elmukelmu tyyliseen ratkaisuun ja hiukset on tungettu (folio)hattuun. Sitten pesen käsiä ja naamaa vimmatusti ja vaihdettuani kaikki vaatteet kalsareita myöten, totean että haisen silti. Siitä huolimatta jaksan aina sitkeästi yrittää kääriytymistekniikkaa, jos se jonain päivänä onnistuu, niin joudun sillä viikolla pesemään hiuksia vain kolmetoista kertaa.

Joten suihkunraikkaana kamat kasaan ja reilu puolen tunnin ajo sivistyksen äärelle. Ihana yllätys oli, että vain puolitoista vuotta vanha kymppikortti oli vielä käypää valuuttaa. Autuaasti olin unohtanut, kuinka hitsin monta liikkuvaa osaa ja vipua on yhdessä hassussa pyörässä. Sain kuitenkin säädöt kohdalleen ja ei kun kyytiin. Seuraava deja vu oli satula, saisiko vielä pienemmän ja kovemman jos erikseen pyytää? Ensi kerralla otan tyynyn mukaan.

Itse polkeminen sujui yllättävän hyvin, kunto todellakin on kohentunut ja se ivaamani sykemittarikin oli mukana ja näytti ihan kelpo lukuja, ehkä sillä on vain jotain lenkkeilyä vastaan. Aiemmat sisäpyöräilyt joissa olen ollut mukana, ovat kyllä muistaakseni sisältäneet vähän helpompiakin pätkiä ja sykkeen laskulle on ollut jonkunlainen mahdollisuus. Nyt ei ollut, ohjaaja otti tosissaan ilon irti rääkkäämisestä, vain piiska puuttui.

Toinen asia mikä on muuttunut kunnon kohentumisen ohella on hikoilun määrä. Pyörän alla oli kunnon lammikko ja jos hikinauha ei olisi ollut tiukasti päässä, olisin joutunut ajelemaan sokkona. Treenivaatteille täytyy jatkossa varata muovipussi, jumppakassista valui hikinoro lattialle lähtiessäni kotiin.

Loppupäätelmä kuitenkin kallistuu selkeästi myönteisen puolelle. Minä pidän kun joku lyö tahtia ja käskyttää töihin. Vauhdikas tempo on myös hyvä, se on kaikki tai ei mitään. Arvatkaa käynkö joogassa?



  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post17