Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Täytyy jaksaa vol.2

UrheiluPosted by Rytmirouva Mon, October 09, 2017 20:07:47

Hahaa, eksyin uudestaan spinning tunnille. Tällä kertaa olin varustautunut huolellisemmin ja ennakoinut valtavan hikoilun määrän. Paksumpi hikinauha, muovipussi ja ennen kaikkea pienempi paita.

Samalla reissulla kun hankin uudet juoksulenkkarit, investoin ihan erityisesti spinningtunnille tarkoitettuun paitaan. Tai siis ihan perusjumppatoppihan se taitaa olla, mutta minun spinningkriteerit täyttävä myöskin. Nuori miesmyyjä urheilukaupassa oli jo valmiiksi melko häkeltynyt lenkkarisession jälkeen ja ilme olikin näkemisen arvoinen, kun pyysin vielä ”jotain halpaa jumppatoppia, missä on mahdollisimman vähän kangasta”. Sen verran olimme jo ehtineet tutustua, että lisäkysymyksiä ei tullut. Sain siis matkaan topin, jossa todellakin oli yllättävän vähän kangasta. Oivallinen ratkaisu läkähdyttävään sisäpyöräilyyn. Tietenkään en käynyt sovituskopissa, koska kyseessä oli toppi (miten se muka voisi olla väärän kokoinen?) ja koska se oli niin halpa. Mistähän se muuten johtuu, että minä ainakin jätän melko usein kaikkein halvimmat tarjousvaatteet sovittamatta? Aikamoinen säästö jättää liian pienet, isot tai huonosti istuvat vaatteet kaappiin lojumaan ilman ainuttakaan käyttökertaa.

Päätin kuitenkin testata paitaa ennen tositoimiin lähtöä. Ja kas, kangasta oli vieläkin vähemmän kuin kuvittelin, itse asiassa selkäpuolella sitä ei ollut käytännössä lainkaan. Seuraavaksi iski nelikymppisten, tai ainakin tämän nelikymppisen, ongelma: miten helkkarissa pidän ihmisten ilmoilla paitaa, joka ei peitä kuin osan rintaliiveistä? Onko toppi suunniteltu parikymppisille tylleröille, joiden tissejä painovoimalait eivät vielä kosketa eikä tukea tarvita? Vai onko todellakin tarkoitus, että liivit paistavat joka reiästä ja reiän reunasta? Päädyin jälkimmäiseen ja päätin olla hävyttömästi liivit vilkkuen fillaroimassa.

Kavutessani pyörän kyytiin tajusin, että onko mahdollista, että ajaudun toppini kanssa täysin ennakoimattomiin ongelmiin. Mihin se kaikki hiki nyt menee? Edellisellä kerralla se ainakin osittain imeytyi paitaan, nythän reitti on täysin vapaa joka paikkaan. Näin jo silmissäni pyörän alta leviävän hikilammikon valtaamassa koko salia. Huoli ei ollut täysin aiheeton, mutta pyyhe pelasti tilanteen. Tällä kertaa en siis kuivannut itseäni pyöräilyn lomassa vain kaulasta ylöspäin, vaan jouduin sutimaan pyyhkeellä käsivarsia, hartioita ja selkää (luit oikein, olen yllättävän notkea). Kainaloita en oikein kehdannut, yritin salaa mutta se oli hankalaa.

Kaiken kaikkiaan polkeminen oli kyllä miellyttävämpää pikkuruisessa topissa eikä olo ollut niin läkähdyttävä. Taidan jatkaa samalla linjalla, mutta ensi kerralla otan isomman hikipyyhkeen avuksi.







  • Comments(1)//www.munaravia.fi/#post26