Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Päivänsäde ja menninkäinen

UrheiluPosted by Rytmirouva Wed, October 11, 2017 18:41:33
Lenkkeily on ollut viime aikoina vähän telakalla kiireiden, liian aikaisin koittavan pimeyden ja sään takia. Olen toki lenkillä käynyt mutta huomattavasti harvemmin kuin aiemmin. Eilen vietettyäni koko päivän autossa (koska hevoset), päätin ennen iltanavettaa karauttaa maastoon uhmaamaan vesisadetta.

Olen jo aiemmin huomannut, että useamman päivän tauot lenkkeilyssä eivät ole hyväksi. Saan tauon jälkeen itseni kipeäksi ja varsinkin polvet tuntuvat arvostavan säännöllistä hölkkäilyä. Eilen kuitenkin monen välipäivän jälkeen lähdin uhmakkaasti sateeseen kirmaamaan ja tietysti vauhdilla koska oli jo kiire iltanavettaan.

Olosuhteiden pakosta jouduin asfaltille juoksemaan. Meillä on täällä lähimetsissä ihan oma menninkäislaji, joka kulkee pyssyt olalla ja vihreillä kulkuneuvoilla. Aiemmat neuvottelut menninkäisten kanssa johtivat siihen, että he eivät pahastu vaikka lenkkeilen heidän kotiluolaston läheisyydessä. Tällä kertaa pienet vihreät olivat kuitenkin saaneet haltuunsa mönkijöitä, paljon. Siinä vaiheessa kun kaksikymmentä mönkijää oli rapa roiskuen kurvannut ohitseni, vilkutin iloisesti menninkäisille ja siirryin asfaltille. Ei olisi kannattanut.

En tietenkään voi olla varma, johtuuko uusi vaiva asfalttipohjasta mutta näin olen päättänyt. Lonkat ovat nyt siinä jamassa, että vaapun kuin sorsaemo. Illalla oli jo havaittavissa pientä kolotusta, mutta mitäpä ei oma sänky ja lepo parantaisi. Aamulla totuuden paljastuttua, pyysin siippaa vain kylmästi työntämään minut sängystä lattialle, ehkä matkalla onnistuisin jotenkin saamaan jalat alleni ja pääsemään liikkeelle. Pääsin ja liikun, mutta voisin yhtä kaikki lähteä Mr. Chaplinin kanssa mykkäelokuvaan vaappumaan.

Iltaa kohden olo on helpottunut, kunhan muistan olla istumatta. Hetken paikallaan istuminen jumiuttaa lonkat mukavasti ja liikkeelle lähtö aiheuttaa pientä säkenöintiä näkökenttään. Toivottavasti jatkossa menninkäiset pysyvät koloissaan ja minä saan pitää lenkkipolkuni.





  • Comments(1)//www.munaravia.fi/#post27