Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Juoksepoistyttö

UrheiluPosted by Rytmirouva Fri, October 27, 2017 14:33:40
Nyt se tuli! Kauan ja hartaasti odottamani juoksumatto ja ah, niin sopivasti samaa matkaa lumisateen kanssa. Minä tunnustan, että käytin häikäilemättä hyväkseni suhteita. Ystäväpiiriini kuuluu alan rautainen ammattilainen ja sain hänen kauttaan kuntosalikäytöstä poistetun maton. Kilometrit täynnä jatkuvaan hinkuttamiseen mutta menee Rytmirouvalla vielä monta vuotta.


Aivan loistava peli! Kaikkien juoksumattojen kuningas (meinasin laittaa äiti, mutta juoksumaton on pakko olla mies, eikö?). Mielipide-ero maton sijoituspaikan suhteen sai aikaan pientä kireyttä Rytmirouvan ja Insinöörin auvoiseen elämään, mutta onneksi viisaampi älysi antaa periksi. Voin muuten kertoa, että juoksumatto ei ole kevyt kannella ympäriinsä. Lopullinen sijoituspaikka vaati hieman ponnistelua, mutta onnekseni minun panos oli kannustusjoukoissa.

Hieman vahingoniloisena näytin kieltä pimeydelle ja lumisateelle kun kampesin itseni ensimmäistä kertaa juoksumaton kyytiin. Nappuloita oli enemmän kuin hiekkaa saharassa ja minun lehmän hermoilla painelin vain jostain, mikä näytti etäisesti tutulta. Onnistuin saamaan masiinan liikkeelle ja loppu olikin helppoa. Alunperin olin ajatellut, että ensimmäisellä kerralla vain kävelen, edellisestä kerrasta matolla on kauan ja ehkä pieni totuttelu on tarpeen. No arvatkaapa kävelinkö? Juoksin kymmenen kilsaa matto sauhuten ja älysin lopettaa kun siippa alkoi kyselemään, onko sauna lämmin.

Juoksumatto kaiken kaikkiaan on iso. Matto on leveä ja pitkä, kojelaudassa on ehkä liikaakin nappuloita, mutta pakko myöntää, että ne ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Kintut taas vähän ottivat nokkiinsa, mutta ilmeisesti minun kroppa ei ylipäänsä pidä muutoksista. Syytä juosta vain samoilla pohjilla, rytmillä ja kengillä kuin aina, jos haluaa kolotuksitta elää.

Heippa vaan menninkäiset, kontiot ja punanutut, ainakin hetkeksi. Pysyn oikein mielelläni sisätiloissa hölkkäilemässä näillä keleillä.



  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post40