Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Punainen komentaja

SekalaisetPosted by Rytmirouva Mon, November 13, 2017 21:55:08
Minä en enää muista minkä väriset hiukseni ovat. Nuorena olin vuosikausia punapää, kaikki punaisen eri sävyt tulivat tutuiksi. Sitten olin hetken aikaa blondi, vain hetken, koska pääni ei kestänyt parturin valkaisuaineita. Hiukset muistuttivat trasselia ja päänahka irtosi lepeinä. Joten olin taas punapää.

Vihdoin viimein ystäväni, joka on alan ammattilainen, löysi minulle sopivat valkaisuaineet ja siitä lähtien olenkin ollut blondi, eli ehkäpä viimeiset 15 vuotta. Olen tuntenut oloni kotoisaksi vaaleassa tukassa ja pari hairahdusta johonkin muotivillitykseen (harmaa?!? Näytin 100 vuotiaalta) korjaantui nopeasti takaisin vaaleaan.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut jääväni ihailemaan iloisia punasävyjä ihmisten hiuksissa. Hieman kateellisena tuijottelin instagramista tai lehtien sivuilta näkyviä liekkimeriä, oma vaalea kuontalo tuntui tylsältä ja tavalliselta. No mitä ihmettä, mikäpä minua pidättelee, en ole ennenkään arastellut väreillä leikkiä. Hieman harmi, että minun nuoruudessa ei niin paljon pelattu väreillä kuin nykyään, luulen, että olisin tykännyt violetista.

Tuumasta toimeen siis ja parturin penkille. Tänään sain innolla odottamani punaisen tukan ja voi että olen tyytyväinen. Enkä nyt puhu mistään kuparikullasta vaan ihan kunnon shokkiväristä. Ensimmäisten hiussuortuvien värjäytyessa, hetken epäröinti valtasi mielen mutta mitä enemmän väriä päähän laitettiin, sitä varmempi olin päätöksestäni. Ihanan hehkuva punainen Rytmirouva käveli ulos parturiliikkeestä.

Kotona koira ei tunnistanut, Insinööri sanoi milla magiaksi (oikeasti sanoi matami mimmiksi), yksi lapsi nimitti uutta päätäni feministitukaksi ja toinen lapsi käveli perässä tirskahdellen ja tuijottaen sekä kutsuen noita-akaksi. Luojan kiitos kolmas lapsi ei enää asu kotona.

Edit. Blogitukihenkilö komensi laittamaan kuvan, joten tässä olkaapa hyvät.




  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post54