Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Eläimellistä menoa

LehmätPosted by Rytmirouva Wed, December 20, 2017 17:11:00
Lehmän leikkaus on nyt onnistuneesti takanapäin ja kaikki meni suunnitelmien mukaisesti.


Ette ikinä arvaa, kuinka suureen rooliin pienessä leikkausoperaatiossa voi nousta pöytä, tai pikemminkin pöydän puuttuminen. Edellinen leikkauksissa käytetty pöytä meni niin huonoon kuntoon, että heitin sen sumeilematta romulavalle jo kesällä. Uusi jäi tietenkin hankkimatta ja nyt karjanhoitajan kanssa säntäilimme ympäri farmia etsien pöytää, jonka päälle instrumentit ja muut tarvikkeet voi laittaa. Viimein karjanhoitaja kipitti naapuriin, kähvelsi puutarhapöydän varastosta ja huikkasi mennessään lupauksen uudesta pöydästä ensi kesään mennessä.

Seuraava valmisteleva toimenpide oli karvojen ajelu leikkausalueelta. Kone löytyi vaivatta ja riemuiten tämän työvaiheen helppoudesta työnsin töpselin seinään... ja kas, ei sähköä! Pistorasia oli mykkä, lähin toimiva rasia liian kaukana ja sähkövastaava jänismetsällä. Ei muuta kun taas säntäilemään ympäri farmia ja etsimään akkukonetta. Kone löytyi ja karvat veks.

Vihdoin lehmä oli valmiina operaatioon ja pöytäkin paikallaan. Tositoimet onneksi sujuivat eläinlääkäriltä ammattilaisen ottein, eikä suurempia yllätyksiä enää osunut matkan varrelle. Puudutusaineen pistely sai potilaan vähän villiintymään ja jalka nousi yllättävän kepeästi pöhnästä huolimatta. Rauhoitusainetta ei voi laittaa määräänsä enempää, koska lehmän täytyy pysyä seisaallaan. Liian kovassa kännissä lähtee jalat alta...

Laitanko kuvia? No en laita. Innostuin kunnon bloggaajan tavoin räpsimään kuvia, mutta laatu oli kuraa, enkä sitä paitsi ole kovin vakuuttunut, että veri, suolet ja karvat ovat kovin kiinnostavia otoksia kenenkään mielestä.

Ettei eläimellinen meno vaan pääsisi loppumaan, kävi meidän vanha bordercollie syömässä reilu parikymmentä joulutorttua naapurin rappusilta. Nyt on viety naapurilta pöytä sekä tortut, lienee jonkunlainen rangaistus, että ihan kohta joudun todennäköisesti siivoamaan bordercollien ripulia vähän sieltä sun täältä. Tavallaan joulusiivous?



  • Comments(1)//www.munaravia.fi/#post77