Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Tuntematon

Musa ja KirjatPosted by Rytmirouva Sat, December 30, 2017 18:37:14
Pyhä päätökseni saattaa Tuntemattoman Sotilaan luku-urakka loppuun ei meinaa pitää millään. Vuosikausiin en ole lukenut kirjoja, jotka eivät muutaman sivun jälkeen nappaa mukaansa, mutta tämän kivijalan kohdalla päätin tehdä poikkeuksen.


Nuorempana luin todella paljon ja klassikkoputkeen olisi hyvin voinut sisällyttää Tuntemattoman, mutta se vaan jotenkin jäi. Päätin Suomi 100 hengen nostattamana korjata tilanteen, mutta kylläpä on vaivalloista. Alkuperäinen takaraja urakan päätökseen oli luonnollisesti itsenäisyyspäivä ja homma edistyikin kohtuullisesti siihen asti, kunnes Rokka ilmestyi kuvioihin. Kaikki joiden mielestä on mukavaa lukea murteella kirjoitettua tekstiä, nostakoon kätensä ylös! Niinpä...

Lyhyellä bloggaajan kokemuksellani olen huomannut, että kommentteja teksteihin ei juuri heru. Tosin ainahan on mahdollista, että ei ole lukijoita niin kukapa kommentoisi. Luulen kuitenkin, että siskon ja parin ystävän lisäksi ainakin isä ja äiti seuraavat toilailujani. Näistä seikoista huolimatta tai juuri niiden takia uskallan täällä blogissa nyt julistaa, että minun mielestäni Tuntematon Sotilas on huono kirja. Piste.

Ymmärrän hyvin, että kirjasta on tehty elokuva. Opushan on lähes valmis käsikirjoitus leffaan, dialogia riittää ja päähenkilöt ovat helppoja siirtää valkokankaalle. Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, en toki tarkoita väheksyä Linnan teoksen merkitystä tai karulla tavalla todentuntuista tarinankerrontaa, mutta jos olet minun tavoin surkutellut kirjan lukematta jättämistä, niin älä. Elokuva on tässä tapauksessa viihdyttävämpi, jos nyt moista termiä ko aiheen teoksista saa käyttää.

Kirja lepää yhä yöpöydälläni odottaen sopivaa hetkeä. Joulupukki ilahdutti minua useammalla nidoksella ja päätin hetkeksi vaihtaa Rokan seikkailut Bruce Dickinsonin elämänkertaan. Ensimmäiset sivut Iron Maiden ikonin parissa toivat kummallisen tuttuuden tunteen. Muutama sivu lisää ja ymmärsin, että kirjoitustapa liippaa läheltä omaani. Rytmirouvan muistelot voisivat kuulostaa hieman samalta, tosin Brucen varsin vallaton elämä (sai muuten potkut opinahjosta nuorena miehenä tilattuaan kuorman paskaa opettajan pihalle) jättää Rytmirouvan kommellukset helposti varjoonsa. Minun hurjapäisin temppu taisi olla omenavarkaissa käynti naapurin puutarhassa.



  • Comments(2)//www.munaravia.fi/#post81