Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

No Plan

UrheiluPosted by Rytmirouva Sat, January 20, 2018 11:07:35
Nyt se päivä koitti! Vihdoin uskallan julistaa, että kuntoni on kohentunut! Olen kuvitellut, että kuulun vain johonkin erityiseen ihmislajiin, joka on tuomittu puuskuttamaan, läähättämään ja hikoilemaan iäksi. No hikoilua ei nyt lasketa, koska se vaan lisääntyy koko ajan, mutta puuskutus on vähenemään päin ja voimia riittää paljon enempään kuin aiemmin.

Kuntoiluni on ollut täysin suunnittelematonta. Minulla ei ole tavoitteita, joten olen ihan vaan voimieni mukaan rymistellyt pitkin lepikoita kontioita karkuun. Puolimaratonit voi totisesti unohtaa, kymppi on maksimi matka, minkä kroppani kestää (kokeiltu on, monta kertaa). Olen jotenkin ajatellut, että koska tavoitteita ei ole, ei ole syytä edes tehdä mitään suunnitelmaa saatikka aikatauluja, ja ilman sen suurempaa taustaselvitystyötä, olen päätellyt, että jos ei suunnitelmaa, ei myöskään tuloksia. Tilanne oli mielestäni täysin johdonmukainen ja reilu, jos en laiskuuttani viitsi yhtään miettiä harjoituksia, on ihan oikeus ja kohtuus, että olen tuomittu läähättämään ja kompuroimaan.

Joten hämmästys on ollut suuri, kun viime viikkojen aikana olen huomannut jaksavani helposti kuluttaa juoksumattoa aiempaa enemmän ja pitempään. Kroppa ei kipeydy yhtä helposti ja jalka nousee kepeästi. Epäilen, että spinningillä on osuutensa asiaan ja sitä paitsi, olen innostunut räpläämään juoksumatossa olevia valmiita treeniohjelmia. Intervalli tyyppiset ohjelmat ovat olleet mukavaa vaihtelua ja voin myös kertoa, että mattoon saa aika jyrkän ylämäen. Kesällä mäkitreenit jo ajatuksena sai minut uuvuksiin.

Juuri eilen hehkutin ystävälleni, kuinka onnellinen olen siitä, että olen terve. Sen lisäksi, että iloitsen ehjästä kropasta, olen kiitollinen ihan perusterveydestä. En jatkossakaan aio laatia suunnitelmia tai ohjelmia treenaamiseen, päivä kerrallaan iloisena siitä, että ylipäänsä pystyn juoksemaan ja liikkumaan. Hiki saa virrata!



  • Comments(0)//www.munaravia.fi/#post90