Munaravilla maaliin

Munaravilla maaliin

kirjoittajan kipuilua

Intohimona kirjoittaminen. Juttuja laidasta laitaan: karvakorvista, kaksijalkaisista, lenkkeilystä, maalaisidyllistä tai sen puutteesta, musiikista... lista on loputon, pääasia on kirjoittaminen.
https://www.blogit.fi/munaravilla-maaliin/seuraa

Robotti Ruttunen

LehmätPosted by Rytmirouva Sun, January 07, 2018 19:09:18
Kuka tietää mikä on lypsyrobotti? No sehän on tietenkin robotti mikä lypsää lehmiä, höpsöt. Käytännössä se on laatikko tai ehkä paremminkin kontti, minkä sisälle lehmä kävelee ja laatikko hoitaa lehmän lypsyn alusta loppuun. Mansikin kaulassa roikkuu lätkä, mistä robo tietää, mikä lehmä on kyseessä. Lehmä saa mennä lypsylle milloin huvittaa, robo päättää kuinka usein juuri se lehmä lypsetään. Kuulostaa helpolta ja kätevältä, mutta voitte olla varmoja, että siinäkin on omat heikkoutensa.


Aina kun automaatio lisääntyy, on enemmän ja enemmän juttuja, mitkä voivat mennä rikki. Vaikka olenkin aika kätevä emäntä, niin siinä vaiheessa kun lypsyrobotti sanoo työsuhteen irti, nousee minullakin kylmä hiki selkärankaan. Minun tapauksessa korjaustoimet ovat hyvin yksinkertaisia: napakka potku kylkeen, voimasanat sekä töpseli irti ja töpseli kiinni. Onneksi omasta takaa löytyy erinomaisen taitava insinööri, joka osaa puhaltaa henkiin kaikenlaisia koneita, mukaan lukien lypsyrobotit.

Silloin kun robottiin tulee vika, tulee myös puhelu. Sen lisäksi, että eläimet vaativat jatkuvaa hoitoa kaikkina vuodenpäivinä, on oltava myös valmiina korjaamaan koneita, joiden varassa lehmien hyvinvointi on. Lypsyrobotti, ruokintajärjestelmä ja maitotankki soittavat vaikka keskellä yötä sinnikkäästi niin kauan, että ratsuväki saapuu. Onneksi ei sentään ihan joka yö puhelinlangat laula.

Viime yönä lauloi. Robotti halusi jakaa hätänsä meidän kanssa keskellä yötä ja pian kävikin ilmi, että ongelma on pykälää isompi kuin normaalit letkurikot tai klemmarien irtoamiset. Potku kylkeen ei tuottanut toivottua lopputulosta ja Insinööri joutui ihan oikeisiin töihin. Ja arvatkaapa, voiko lehmille sanoa, että "sorry, odotelkaapa aamua ja mielellään arkiaamua niin palataan asiaan". No ei voi, joten yötöiksi meni. Insinöörin hikoiltua sydänyön tunnit robotin kimpussa lehmät pääsivät taas muutaman tunnin tauon jälkeen lypsylle.

Minun osuus korjaustöissä oli kannustus ja myötäeläminen omasta sängystä ja peiton alta käsin. Tosin Insinöörin nukkumaan kömpiminen aamun sarastaessa keskeytti kannustukseni ja heräsin kesken hurraa huutojen kuulemaan selostusta yön urotöistä. Selvityksen perusteella päätin hylätä haaveet nukkumisesta ja lähteä siivoamaan työmaata...



  • Comments(0)

Fill in only if you are not real





The following XHTML tags are allowed: <b>, <br/>, <em>, <i>, <strong>, <u>. CSS styles and Javascript are not permitted.